Ukrainan kriisi supistaa Venäjän taloutta tänä vuonna, ja ensi vuonna kriisi tulee iskemään Venäjän talouteen vielä kovemmin, sanoo Danske Bankin ekonomisti Vladimir Miklashevsky Ylen aamu-tv:ssä.
Syynä on se, että ulkomaiset sijoittajat eivät uskalla investoida Venäjälle tai jäädyttävät käynnissä olevia projektejaan.
Jos Ukrainan tilanne kärjistyy sotatoimiksi, Venäjän talous saattaa heiketä nopeamminkin, Miklashevsky sanoo. Danske Bank on Miklashevskyn mukaan ainoa pankki, joka ennustaa Venäjän talouden supistuvan tänä vuonna.
– Juuri tulleet pääomavirtaustilastot ensimmäiseltä neljännekseltä osoittavat, että tilanne on talouden näkökulmasta huolestuttava, Miklashevsky sanoo.
Kriisin takia pääomia on virrannut Venäjältä enemmän kuin koko viime vuoden aikana, ja tällä vauhdilla pääomapako tulee olemaan 90 miljardia euroa.
Venäjän talous on kärsinyt myös heikentyneen ruplan takia, ja sitä jarruttaa entisestään myös Venäjän keskuspankin kiristynyt rahapolitiikka ja koronnosto.
Myös suomalaisten suuryritysten East Officen analyytikon Janne Hirvosen mukaan Venäjän taloustilanne on huononemaan päin. Hirvosen mukaan Venäjän taloutta uhkaavat eniten välilliset sanktiot, kuten investointien väheneminen, eivätkä suorat kustannukset Venäjän toiminnasta Itä-Ukrainassa ja Krimillä.
Talletuspako voi lisätä suomalaisyritysten liiketoimintamahdollisuuksia
Venäjällä käynnissä oleva talletuspako voi Hirvosen mukaan osittain lisätä suomalaisyritysten liiketoimintamahdollisuuksia Venäjällä, vaikka ruplan heikkeneminen iskee venäläisen kuluttajan ostovoimaan ja siten huonontaa mahdollisuuksia.
– Käytännössä talletuspako ei ole vielä poistunut Venäjältä. Se on vielä järjestelmässä sisällä ja siirtyy kulutukseen, kuten kestokulutushyödykkeiden kysyntään, Hirvonen sanoo.
Vaikka Venäjän talouskasvu heikkenisi, se pystyy kompensoimaan laskua vararahastojensa avulla. Venäjällä on mittavat reservirahastot, ja sen keskuspankin valuuttavaranto on mittava.