Artikkeli on yli 9 vuotta vanha

Kunnianloukkaus ei olisi enää rikos?

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen toivoo, että kunnianloukkaukset hoidettaisiin jatkossa muualla kuin rikosoikeudessa. Tällä hetkellä kunnianloukkaustapaukset kuormittavat poliisia ja syyttäjiä. Sosiaalinen media ja netti yleensä on vain lisännyt selvittelyjen vaikeutta.

Tuomarin nuija pöydällä oikeussalissa.
Kuva: Yle
Reeta Salminen

Sosiaalinen media ja netti ovat kärjistäneet kunnianloukkaustilannetta entisestään. Syyttäjien pöydälle on viime vuosien aikana tullut yli tuhat kunnianloukkaustapausta vuosittain. Poliisin pöydälle vieläkin enemmän. Vain noin kymmenessä prosentissa tapauksista annetaan tuomio.

Oli kyse naapurista, ex-puolisosta, työpaikasta, Facebookista - oikeuslaitos näyttää olevan suomalaisille ainoa paikka selvitellä asioita.

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen toivoo nyt muutosta asiaan. Nissisen mukaan kunnianloukkaustapaukset eivät kuulu poliisin tai syyttäjän hoidettaviksi. Nykyinen lainsäädäntö on peräisin 1880-luvulta.

- Kyllä minä edelleen jättäisin nykyisellään voimaan rikokseksi sellaisia elementtejä, kuten vainajan kunnianloukkauksen. Mutta muutoin yrittäisin rakentaa säännöksen niin, että tämmöiset nettikeskusteluhaistattelut ja muut, ne eivät olisi rikoksia, vaan niissä loukatuksi tulleella olisi mahdollisuus hakea hyvitystä muilla keinoin, valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen sanoo.

Sovittelu käyttöön?

Esimerkiksi Yhdysvalloissa kunnianloukkaus ei ole rikos, vaan asia hoidetaan siviilioikeudessa. Valtakunnansyyttäjä Nissinen toivoisi Suomeen kuitenkin jonkinlaista sovittelumenettelyä.

- Jos olisi tämmöinen sovittelusysteemi ja hyvityksenhakusysteemi yhdistettynä. Varmaan ilmoituksen vastaanottava taho voisi olla joku oikeusavustaja tai sovittelutoimisto. Se prosessi lähtisi sieltä kautta liikkeelle selvittelyyn. Ei sotkettaisi poliisia siihen ainakaan alkuvaiheessa, Nissinen sanoo.

Törkeät loukkaukset säilyisivät rikoksina

Joukkotiedotusvälineissä tapahtuvat törkeät kunnianloukkaukset Nissinen pitäisi edelleen rikosasioina. Samoin rikosasioina pysyisivät laittomat uhkaukset, jolloin ihminen kokee haukkumiset uhkaavana.  Asia vaatisi lakimuutoksen.

Valtakunnansyyttäjä Nissinen uskoo, että uudenlaisen käytännön kautta suomalaiset saisivat ehkä nykyistä useammin riitojaan selvitetyksi.

- Yhteiskunnassa on paljon tällaista kolmannen sektorin toimijoita, jotka voisivat katsoa onko jonkinsortin sovinto kuitenkin löydettävissä. Vähän muun tyypisissä rikoksissa monta kertaa sovinnoksi, tai korvaukseksi riittää, että pyydetään anteeksi, Nissinen sanoo.

Korjattu 18.9. kello 7.35: Osassa tekstiä valtakunnansyyttäjä Nissisen titteli oli kirjoitettu väärin valtakunnansovittelijaksi.

Suosittelemme