Johanna Vehkoo
Yle
Loppuvuodesta 2016 valeuutiset olivat lähes kaikkien huulilla. Niistä puhuttiin niin paljon, että lopulta ei enää tiedetty, mistä oikeastaan puhuttiin. On aika palauttaa mieliin, mitä valeuutinen tarkoittaa. Tämän artikkelin voi myös kuunnella.
Yhdysvaltain presidenvaalikampanjan jälkipyykki on keskittynyt pitkälti siihen, miten suuri merkitys sosiaalisessa mediassa levinneillä valeuutisilla oli vaalien tulokseen. Vastausta ei tiedä kukaan, mutta mielipiteitä on riittänyt.
Valeuutista voi nykyään huutaa aina, kun on eri mieltä jostakin.
Sittemmin valeuutisiksi on haukuttu suurin piirtein kaikkea aamuhartaudesta viikon luontoääneen.
Ensinnäkin valeuutista voi nykyään huutaa aina, kun on eri mieltä jostakin. Siitä on tullut poliitikoille kätevä tapa vähätellä tai jopa mitätöidä itseensä kohdistuvaa kritiikkiä.
Yhdysvaltain tuore presidentti Donald Trump syytti taannoisessa lehdistötilaisuudessaan CNN-uutiskanavaa valeuutisiksi. Ei kannata hämmästyä, kun samaa syytöstä kuulee pian Suomessa kuntavaaliehdokkailta, jotka eivät pidä itsestään tehdyistä uutisjutuista.
Tyypillistä on myös väittää perinteisen median virheellisiksi osoittautuneita juttuja valeuutisiksi. Tällä logiikalla jokainen juttu, jonka perässä on oikaisu, olisi valeuutinen.
Oikaisu on ennemminkin näyttö siitä, että media on sitoutunut korjaamaan virheensä. Se kasvattaa luottamusta.
Ammattimedia osaa tietenkin mokata monin tavoin. Se voi tehdä työnsä huolimattomasti, kiireellä ja huonosti. Se tekee virheitä, ja silloin sen kuuluu myös oikaista ne. Se kärsii usein vauhtisokeudesta ja siitä, että joskus tarinat tuntuvat liian hyviltä tarkistettaviksi.
Oikaisu kasvattaa luottamusta. Se osoittaa, että media on sitoutunut korjaamaan virheensä.
Paljon parjatuilla klikinmetsästysuutisilla on sama taloudellinen kannustin kuin valeuutisilla: mitä enemmän jakoja ja klikkauksia, sitä enemmän rahaa mainoksista.
Perinteiseen mediaan kuuluu toki myös laadultaan ja etiikaltaan kyseenalaisia julkaisuja – esimerkiksi osa brittiläisestä tabloidlehdistöstä – jonka on osoitettu keksivän uutisia päästään.
Kuitenkin demokraattisissa maissa ammattijournalistit ovat tyypillisesti sitoutuneita ammattietiikkaan, jonka mukaan uutisten on perustuttava faktoihin.
Valeuutisen määritelmä
Valeuutisen määritelmä on hyvin yksinkertainen: se on harhautustarkoituksessa tehty teksti (tai vaikkapa video), joka matkii ulkoisesti journalismia, mutta ei ole sitä.
Valeuutinen on olennaisilta osiltaan sepitettä. Se voi sekoittaa tosiasioita fiktioonsa, mutta se ei pohjimmiltaan välitä tosiasioista. Valeuutisen tekijän motiivina on yleensä raha, joskus huijaamisesta saatava tyydytys ja toisinaan myös poliittiset pyrkimykset.
Valeuutinen on harhautustarkoituksessa tehty teksti (tai video), joka matkii ulkoisesti journalismia, mutta ei ole sitä.
Oikea journalismi on faktapohjaista. Sen tärkein tehtävä demokratiassa on tarjota kansalaisille luotettavaa informaatiota, jonka pohjalta he voivat tehdä perusteltuja päätöksiä vaaleissa.
On osin ammattimedian syy, jos tämä ero ei ole ihmisille selvä.
Jos me toimittajat emme tee valeuutisen ja journalismin eroa tarpeeksi selväksi, ei sitä tee kukaan muukaan.
Valeuutisen käsitteen hämärtämisestä hyötyvät vain valeuutisten tekijät – ja populistit, joille on etua yleisen sekaannuksen aiheuttamisesta ja siitä, ettei yhteiskunnallista keskustelua voi käydä kaikkien ymmärtämillä termeillä.
Vaihtoehto faktalle = vale
Presidentti Trumpin ensimmäinen viikko lähti käyntiin juuri tällaisella hämärtämisellä. Trump lähetti tiedottajansa Sean Spicerin lehdistön eteen väittämään, että tuoreen presidentin virkaanastujaisiin olisi saapunut ennätysyleisö.
Lukuisat Obaman ja Trumpin virkaanastujaisten väkimäärää vertaavat ilmavalokuvat Washington DC:n keskustasta näyttävät, että Obama kiinnosti huomattavasti suurempaa joukkoa. Samaa ovat todistaneet väkimäärien laskentaan erikoistuneet asiantuntijat.
Suomalaisessa politiikan journalismissa valehtelusta on usein käytetty kaunisteltua ilmaisua “muunneltu totuus”
Seuraavaksi soppaa hämmensi Trumpin neuvonantaja Kellyanne Conway, joka kutsui Spicerin väitteitä “vaihtoehtoisiksi faktoiksi”.
Nyt meillä on siis uusi termi valheelle: vaihtoehtoinen fakta.
Suomalaisessa politiikan journalismissa valehtelusta on usein käytetty kaunisteltua ilmaisua “muunneltu totuus”. Näistä molemmista voisi saman tien luopua.
Valhe on edelleen käyttökelpoinen ja tarpeellinen sana. Sitä pitää käyttää silloin, kun väitteet eivät vastaa todellisuutta.
Näin tunnistat valeuutisen:
1. Tutki jutun julkaisijaa.
Mikä on sivuston verkko-osoite? Monet valeuutissivustot jäljittelevät tunnettujen uutisorganisaatioiden osoitteita. Esimerkiksi Cnn.com.de ei ole oikeasti CNN:n verkko-osoite, eikä Abcnews.com.co vie amerikkalaisen uutisjätin ABC Newsin sivuille.
Voit myös tehdä Whois-haun selvittääksesi, kuka sivun omistaa. Omistustiedot voi tosin piilottaa, ja valeuutistehtailijat useimmiten toimivat niin.
2. Tutki sivuston yhteystietoja.
Useimmilla verkkosivuilla on about-sivu, jolla on tietoa julkaisusta. Jos nämä tiedot puuttuvat kokonaan, ota se hälyttävänä merkkinä.
Annetaanko sivuilla toimituksen yhteystiedot (muutakin kuin yksi sähköpostiosoite), päätoimittajan ja toimittajien nimet? Vaikuttavatko nimet todellisilta vai keksityiltä? Googlaa, löytyykö heistä tietoa verkosta. Entä postiosoite? Missä toimitus sijaitsee?
3. Tutki uutisen väitteitä ja kielenkäyttöä.
Älä lue pelkkää otsikkoa, lue koko juttu. Usein valeuutisissa käytetään tavanomaisesta uutistekstistä poikkeavaa kieltä. Niissä saattaa olla kielivirheitä, solvaavia ilmauksia tai epätavallisen humoristisia kohtia. Kirjoittajan nimi saattaa puuttua tai se voi olla keksitty.
- Mihin lähteisiin juttu perustuu?
- Puhuuko siinä joku?
- Löytyykö sitaattia muista lähteistä?
- Onko jutussa mainittua tutkimusta olemassa?
- Jos jutussa mainitaan numeroita, perustuvatko ne varmistettuun tietoon?
- Onko jutussa linkkejä ja vievätkö ne luotettaville sivustoille?
Jos juttu kertoo merkittävää tietoa julkisuuden henkilöstä, mutta et ole koskaan kuullut itse sivustosta, kannattaa tarkistaa, onko jokin tunnettu uutisväline kertonut asiasta. Jos esimerkiksi paavi todellisuudessa haluaisi kannattaa jotakuta amerikkalaista presidenttiehdokasta, tieto tuskin olisi ensimmäisenä Ending the Fed -nimisellä julkaisulla.
Onko kyseessä valeuutinen vai huumorimielessä kirjoitettu satiiri?
4. Tutki omia ennakkoluulojasi.
Tämä on vaikein ohje. Kukaan meistä ei ole immuuni vahvistusharhalle. Haluamme uskoa asioihin, jotka vahvistavat omaa maailmankuvaamme.
Mieti, haluatko uskoa juttuun siksi, että se sopii omiin käsityksiisi. Saatat jättää varoitusmerkkejä huomiotta tästä syystä.
Artikkelin kommentteja julkaistaan arkipäivisin.
Valheenpaljastaja käsittelee käsittelee faktaa ja fiktiota uutisissa ja sosiaalisessa mediassa joka toinen viikko. Lähetä juttuvinkki: valheenpaljastaja@gmail.com.
Muokattu 8.2.2019: muutettu kommentointiasetuksia ja lisätty tiedot kommenttien julkaisuaikataulusta.
Muokattu 11.3.2019: Kommentointi on päättynyt.
Muokattu 8.4.2019: Lisätty mahdollisuus kuunnella artikkeli audiona.
