Kirjoittaja: Työyhteisö- ja yhteisövalmentaja, LUONTAISET TAIPUMUKSET™ lisenssivalmentaja Jorma Pesonen, NTuition – Ajattelutyyli ratkaisee
Useimmiten, kun toimivaan työyhteisöön tulee uusi jäsen, pidetään huolta uuden tulokkaan työvälineistä ja perehdytyksestä. Tulokas opetetaan talon tavoille, kierrätetään ja tutustutetaan työnsä kannalta olennaisiin henkilöihin. Perehdyksen taso ja syvyys riippuu sekä tehtävästä että yrityksestä itsestään, useimmiten ennalta valmistetun perehdytysohjelman mukaisesti. Perehdytys ei kuitenkaan koske uuden työntekijän tiimiä, työryhmää.
Uusi työntekijä muuttaa tiiminsä ryhmädynamiikkaa. Hän voi olla osalle uhka, osalle apu, joillekin tiimin jäsenille kilpailija. Olennaista on, että nämä tunteet ovat todellisia ja jokaisessa ryhmädynamiikkaan liittyvässä muutoksessa läsnä. Vaikka uutta kollegaa on jo odotettu jonkin aikaa, on tämän aloittamispäivä aina jossain määrin jännittävä hetki koko työyhteisölle. Tässä artikkelisarjan toisessa osassa valmentaja Jorma Pesonen antaa sinulle vinkkejä ryhmäytymisen edistämiseen.
Kun tapaamme uuden ihmisen, teemme heti ensi sekunneista lähtien oletuksia ihmisestä itsestään. Kuten sanotaan, ensivaikutelma on tärkein. Ensivaikutelma on myös vaarallisin, sillä ensivaikutelman myötä syntyneistä uskomuksista on vaikea päästä eroon. Vaikka kaikki ymmärtävät ensimmäistä kertaa uuteen työpaikkaansa tulevan ihmisen olevan hermostunut, innostunut ja kaikin puolin käyttäytyvän itselleen epäluonnollisesti, tehdään tämän käytöksestä ja tavoista toimia syvällekin luotaavia oletuksia. Vahva, olemassaoleva työryhmä saattaa tehdä voimakkaitakin johtopäätöksiä tulokkaasta ennen tähän tutustumista, jotka voivat jopa haitata myöhempää yhteistoimintaa erityisesti myrskyämisvaiheen osalta.
Oletuksilla on paha taipumus muuttua uskomuksiksi ja virheellisiksi totuuksiksi mielessämme. Ryhmän yhteiset uskomukset vahvistuvat helposti ”me vastaan ne muut”-ajatteluksi. Ryhmän sisäisällä muodostuvat luulot ja epäluulot taas aiheuttavat perustavanlaatuisia ristiriitatilanteita ja kiistoja.
Ristiriidat löytyvät syvemmältä
Ihmisen persoonasta näkyvä osa on vain murto-osa siitä, mistä persoonallisuus koostuu. Usein tämän kuvaamiseen käytetään jäävuorivertausta: jäävuoresta on näkyvissä vain noin 10% (Wikipedian mukaan alle 13%), kaikki muu on piilossa veden alla. Samoin meillä ihmisillä: näkyvissä oleva olemus – ulkonäkö, ilmeet, pukeutuminen, tapa puhua jne. – muodostavat vain tuon pinnalla näkyvän osan. Piilossa pinnan alla ovat ihmisen asenteet, uskomukset, taidot, motivaatiot, arvot, roolit ja luontaiset taipumukset, jotka yhdessä muodostavat kussakin kohtaamisessa esillä näkyvän minän.
Sen jäävuoren huipun, joka on kaikkien näkyvillä.
Kun ihmisten välillä syntyy kitkaa, ei se yleensä johdu näkyvästä osasta jäävuorta. Hiertäminen tapahtuu pinnan alla olevissa kerroksissa, asioissa, joihin meillä ei ole juurikaan mahdollisuutta vaikuttaa tietoisella tasolla. Erilaisuuden ja sen hyväksymisen hankaluus onkin juuri siinä, että havaitseminen tapahtuu syvemmällä kuin vain suoraan koetussa kohtaamisessa. Yksi keskeisistä vaikuttavista tekijöistä on luontainen ajattelutyyli.
Kuinka usein tulee eteen tilanteita, joissa toteat, että ”en ymmärrä tuota ihmistä” tai ”mitenköhän tuokin ajattelee noin?”
Kummassakin tapauksessa on kyse enemmänkin siitä, että ajattelutyylinne eroavat selkeästi toisistaan, kuin siitä, että ajattelisitte asiasta välttämättä eri tavalla. Monesti törmää tilanteeseen, jossa loppujen lopuksi molemmat ovat puhuneet samasta asiasta, mutta aivan eri puolilta asiaa ja eri näkökulmista. Ennen tämän toteamista on kuitenkin jo päädytty niin pahaan ristiriitatilanteeseen, että tarvitaan pahimmissa tapauksissa ulkopuolista erotuomaria. Lopputulos on kuin kreikkalaisesta draamasta, missä veljekset Prometheus ja Epimetheus kohtaavat: siinä, missä Prometheus – ennalta ajattelija – pohtii tapahtumien seurauksia etukäteen, on Epimetheus – jälkeenpäin ajattelija – jo avaamassa Pandoran lipasta. Näiden kahden välille ei ehdi syntyä ymmärrystä, koska heidän ajattelunsa aikaikkunat eivät kohtaa. Ajattelutyylien väliset kommunikaatioerot toimivat samalla tavoin, ja voivat johtaa ryhmädynamiikassa yhtä selkeisiin ristiriitoihin. Etenkin, jos niitä ei oteta tiimin toiminnassa huomioon.
Ryhmän määrittää ajattelutyyli
Ryhmädynamiikan tehokkaan hyödyntämisen kannalta on olennaisen tärkeää tunnistaa, mitä ryhmältä odotetaan. Ryhmän tavoitteitten pitää olla selkeät ja täsmälliset. Tavoitteitten saavuttamista ajatellen on kaksi vaihtoehtoa ryhmän jäsenten ajattelutyylin hyödyntämiseen.
Joko pyritään muodostamaan ryhmä, jonka ajattelutyylit ovat samankaltaiset, tai ryhmä, jonka ajattelutyylit eroavat täysin toisistaan. Ensimmäisessä tapauksessa ryhmä siirtyy nopeasti suorittavaan tilaan, mutta ryhmän yhdenmukaisen ajattelutyylin seurauksena ratkaisut ovat helppoja, vaivattomia ja yksinkertaisia. Toisessa tapauksessa ryhmä saattaa jumiutua myrskyämisvaiheeseen, mutta kun päästään suorittamisvaiheeseen, ovat ratkaisut innovatiivisia, monipuolisia ja riskejä kaihtamattomia.
Riippuu siis täysin ryhmän tarkoituksesta, millaista kokoonpanoa halutaan kannustaa. Kummassakin tapauksessa ryhmän jäsenten ajattelutyylin tuntemisesta on selkeää etua.
Tiimin ajattelutyylit ovat yhdenmukaisia:
- Vakiintuneessa ja tasaisessa tehtävässä – kuten asiakaspalvelu, rutiininomainen asiantuntijatyö tai tiimimuotoinen myynti – voi olla parempi, että tiimin ajattelutyylit ovat samanlaisia tai mahdollisimman samankaltaisia.
- Vahvuus: tekeminen pääroolissa, yhdenmukaisuus tuottaa nopeita, tehokkaita ja selkeitä ratkaisuita, joiden kanssa kaikkien on helppo elää.
- Haaste: ratkaisut ovat usein yksinkertaisia, mielikuvituksettomia ja vanhaan tukeutuvia. Patenttiratkaisuja.
- Ratkaisu: Tiimin tarpeista riippuen kootaan samankaltaisia ajattelutyylejä yhteen. Ideointi ja innovointi tehdään toisaalla ja tuodaan tiimin toimintaan pikkuhiljaa, tiimin dynamiikkaa ja toimintamalleja kunnioittaen. Motivoivan ja kannustavan esimiehen asema ensisijaisen tärkeä.
Tiimin ajattelutyylit ovat monimuotoiset
- Vahvaa uuden kehittämistä ja innovointia vaativassa tiimissä – esimerkiksi erilaiset kehitysryhmät – tarvitaan monipuolista ja erilaisia lähestymistapoja edustavaa ajattelutyylikokoonpanoa.
- Vahvuus: runsaasti ideoita, usein täysin laatikon ulkopuolelta ja uusina lähestymistapoina
- Haaste: ideat saattavat olla toteuttamiskelvottomia tai niin haastavia, että niiden toteuttamiselle ei ole mahdollisuuksia
- Ratkaisu: Tiimin kokoaminen niin, että mukana on sekä ideoivaa että toteuttavaa ajattelutyyliä. Edellyttää esimieheltä ja HR-toiminnalta selviä strategisia päätöksiä ja yhteistyötä.
Ryhmädynamiikan tehokkaan hyödyntämisen kannalta on olennaisen tärkeää tunnistaa, mitä ryhmältä odotetaan. Klikkaa ja Twiittaa
Ajattelutyylit ja ryhmädynamiikka
LUONTAISET TAIPUMUKSET™ analyysin avulla voidaan tiimin ajattelutyylit tunnistaa ja ottaa valmennusten kautta erilaisuus tiimissä voimavaraksi. Valmennuksen ajoittaminen ryhmän dynamiikan muutostilanteeseen keventää ja nopeuttaa siirtymistä ryhmän muodostamisvaiheesta vähintään vakiintumisvaiheeseen, koska tiimin jäsenet pääsevät suoraan yhteyteen oman ja muiden ajattelutyylien erilaisuuden kanssa. Kun vuorovaikutus tapahtuu luontaisten tottumusten mukaisella tavalla, tai siihen tukeutuen, on se helpommin sisäistettävää ja toimivampaa. Uuden tulokkaan ottaminen ryhmään tehokkaana tekijänä tapahtuu luontevasti ajattelutyylin tunnistamisen kautta: oikean ajattelutyylin tunnistaminen helpottaa myös esimiehen tehtävää esimerkiksi uusien tehtävien esittelyssä ja toimeksiantojen antamisessa, kun viesti tulee työntekijälle tämän vaivattomimmin vastaanottavalla tavalla.
On selvää, että uusi ryhmä tarvitsee selkeää johtamista, etenkin muodostumisen ja myrskyämisen yhteydessä. Esimiehen ensisijainen tehtävä on tunnistaa ja ymmärtää ryhmän jäsenten erilaiset persoonallisuudet ja ajattelutyylit pystyäkseen vaikuttamaan näihin ryhmän toimintaa tehokkaasti tukevina yksilöinä. Oikeanlaiset ja tehokkaat vuorovaikutustaidot ovat paras keino vaikuttaa ryhmän toimintaan. Kommunikaatio esimiehen ja ryhmän välillä on usein se tekijä, jonka myötä ryhmä onnistuu tai epäonnistuu tavoitteissaan. Kaikkiin näihin tarjoaa ratkaisun luontaisten ajattelutyylien tunnistaminen ja hyödyntäminen.
Perehdytyksellä on paikkansa ja tarpeensa, mutta kuinka teillä pidetään huolta siitä, että ryhmä pystyy helpoiten sisäistämään ja ottamaan uuden jäsenen mukaansa toimintaan? Oletteko valmiit ottamaan ryhmän jäsenten erilaisuudet käyttöön sisäisenä voimavarana?
LUONTAISET TAIPUMUKSET™ valmentajien avulla ryhmän dynamiikan muutoksiin pystytään vaikuttamaan ajattelutyylien tasolla, mikä nopeuttaa ja tehostaa ryhmän siirtymistä tehokkaan työn vaiheeseen. Ota yhteyttä paikalliseen valmentajaan!
Jorma Pesonen
Erilaisuus voi olla ristiriitojen lähde tai yhteisön voimavara – Sinä päätät, kumpi!
NTuition – Ajattelutyyli ratkaisee
LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -VALMENTAJISTA ESITTELYSSÄ
TANJA MERONEN, KETTU valmennus ja viestintä
Tanja valmentajana
KETTU valmennuksen LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -palvelut