SlideShare a Scribd company logo
1 of 15
Download to read offline
Asuntosijoittajan toimintaan vaikuttavat merkittävästi paitsi
omat ratkaisut ja teot sijoitustoiminnassa, myös
asuntomarkkinoiden kehitys. Siksi on tärkeää seurata
esimerkiksi asuntojen hintojen, vuokrien sekä kauppamäärien
kehitystä. Lisäksi etenkin yleisen taloudellisen tilanteen
ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää.
Halusimme tehdä seuraamisesta helpompaa, joten
kokosimme viime talven tilastoja yhteen sekä pyysimme
muutamalta alan asiantuntijalta heidän näkemyksiään
alkuvuoden asuntomarkkinatilanteesta.
Tilastokeskuksen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat
laskivat 1,3% koko maassa viime joulukuusta tämän vuoden tammikuuhun.
Tammikuusta helmikuuhun hinnat kuitenkin nousivat 1,3% koko maassa.
Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 2,2% ja muualla Suomessa 0,4%.
Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat 2,2%
koko maassa. Vuoden 2016 helmikuussa vanhan osakehuoneiston
keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli 2 282€, pääkaupunkiseudulla 3
655€ ja muualla Suomessa 1 667€.
Vanhojen osakeasuntojen hintojen kehitys kuukausittain, indeksi 2010=100
Koko vuoden 2015 aikana vuokrat nousivat keskimäärin 3,0% edelliseen vuoteen
verrattuna. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat keskimäärin
3,6% koko maassa. Pääkaupunkiseudulla asuntojen vuokrat nousivat 4,0% ja
muualla maassa 3,3%. ARA-asuntojen vuokrat nousivat 2,3% koko maassa.
Keskineliövuokra vapaarahoitteisessa asunnossa oli 13,30€/m² koko maassa.
Pääkaupunkiseudulla keskineliövuokra vapaarahoitteisessa asunnossa oli
17,49€/m² ja muualla maassa 11,28 €/m². ARA-asuntojen keskineliövuokra oli
11,21€/ m² koko maassa.
Keskimääräisten neliövuokrien (€/m²/kk) kehitys koko maassa vuosina 1975–2015
Etuoven tilastojen mukaan asuntojen markkinointiaika on vuoden
vaihteen jälkeen lähtenyt laskuun. Tämä on myös osa normaalia
vuosittaista kiertoa, sillä asuntoja ostetaan tyypillisesti vähän marras-
joulukuun aikana.
Viime vuoden maaliskuuhun verrattuna markkinointiajat ovat laskeneet
7,21%. Omakotitalojen markkinointiajat ovat laskeneet jopa
8,88%,rivitalojen 6,21% ja paritalojen 4,39%. Kerrostaloasuntojen
markkinointiajat ovat laskeneet vuoden takaisesta 5,56%.
Myytävien asuntojen markkinointiajat
Huom! Sivuilla esiteltävät tilastot perustuvat kiinteistönvälittäjien Etuovi.comissa ilmoittamien
kohteiden tietoihin.
Etuoven tilastojen mukaan myytävien asuntojen määrä on alkuvuoden
aikana hieman noussut. Loppuvuoden aikana kohdemäärä oli laskussa,
mutta viimeisten kolmen kuukauden aikana määrä on lähtenyt
kohoamaan. Nousu on osa vuosittaista kiertoa, sillä asuntoja on
yleensäkin vähemmän myynnissä loppuvuoden aikana.
Viime vuoden maaliskuuhun verrattuna kohdemäärät ovat nousseet
2,56%. Omakotitalojen määrät ovat aavistuksen (0,15%) laskeneet, mutta
rivi- ja paritalojen määrät vuorostaan kasvaneet yli 2,6%. Kerrostalojen
kohdemäärät ovat nousseet viime vuoteen verrattuna talotyypeistä eniten
eli 5,06%.
Myytävien asuntojen kohdemäärät
Huom! Sivuilla esiteltävät tilastot perustuvat kiinteistönvälittäjien Etuovi.comissa
ilmoittamien kohteiden tietoihin.
Tilastokeskuksen mukaan uudisrakentamisen kokonaistuotanto kääntyi
kasvuun viime vuoden lopulla. Käynnissä olevan rakennustuotannon
kiinteähintainen arvo eli volyymi kasvoi marraskuussa 2015-tammikuussa
2016 2,7% edellisestä vuodesta.
Asuinrakentamisen volyymi kasvoi 3,8% ja muun kuin asuinrakentamisen
volyymi 1,8%. Samaan aikaan kaikkia rakennushankkeita aloitettiin
tilavuudella mitattuna 27,6% ja asuinrakennushankkeita jopa 57,2%
enemmän kuin vuotta aiemmin.
Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2010=100, trendi
Suomen pankin tilastojen mukaan viitekorot ovat vuoden alussa olleet 12kk
Euriboria myöten miinuksella. Viime vuoden alussa 6kk ja 12kk Euriborit olivat
vielä niukasti positiivisia.
Suomen talletuspankkien viitekorot, Nordea Prime, Danske Prime sekä OP-
prime, ovat myös viime vuoden lopun tai alkuvuoden aikana laskeneet.
Euriborkorot päivittäin
Mitkä ovat ne keskeisimmät asiat, joita asuntomarkkinoilla on tapahtunut
alkuvuoden aikana (tammikuu 2016-maaliskuu 2016)?
Kauppamäärät ovat kasvaneet ja hintakehitystä ylöspäin on ollut, mutta edelleen ollaan
aika odottavalla kannalla, mihin suuntaan kehitys kulkee. Paljon on kiinni ansiotason
kehityksestä.
Miten nämä asiat ovat vaikuttaneet asuntosijoittajan toimintaan?
Asuntosijoittajan näkökulmasta markkina on aika samanlainen kuin 2015. Hyviä
kannattavia kohteita on vaikea löytää ilman hyviä kontakteja. Uudistuotantoa on paljon
tarjolla sijoittajille, mutta tuotto jää monessa kohteessa melko matalaksi, ainakin jos laskee
tuottoa velattomalle hinnalle. Muutamia innovatiivisia rakennusliikkeitä tosin on, joilla
hinnat ovat sijoittajillekin kannattavia.
Miltä vuokramarkkinat ovat näyttäneet alkuvuoden aikana
asuntosijoittajan näkökulmasta?
Vuokramarkkinoilla tilanne on myös hyvin samanlainen kuin viime vuoden lopussa. Uusien
vuokrasuhteiden vuokrat eivät ole nousseet, vaan korotuksia on tehty lähinnä vanhoihin
sopimuksiin. Jos vuokralainen siis lähtee, on hyvin mahdollista, että uusi vuokralainen ei
suostu maksamaan yhtä paljon ja asunto joudutaan vuokraamaan halvemmalla. Koko
tunnelma on siis se, että hyvät vuokralaiset kannattaa pitää eikä vuokrankorotuksia
kannata tehdä, sillä kysynnän ja tarjonnan suhde on erilainen. Mikäli vuokralainen siitä
huolimatta lähtee, kannattaa etsiä sopiva vuokrataso ja vuokrata asunto mahdollisimman
nopeasti, sillä tyhjät kuukaudet tulevat asuntosijoittajalle kalliiksi. Olemme kehottaneet
vuokranantajia olemaan varovaisia vuokrankorotuksissa ja pitämään kiinni hyvistä
vuokralaisista. Esimerkiksi niin, että remonteissa selvitetään ja kunnioitetaan vuokralaisen
toiveita, jotta hän jatkaisi vuokrasuhteessa.
Mitkä ovat ne keskeisimmät asiat, joita asuntomarkkinoilla on tapahtunut
alkuvuoden aikana (tammikuu 2016-maaliskuu 2016)?
 Asuntokauppa on aavistuksen piristynyt, joka on osa normaalia vuodenaikakiertoa. Voidaan
siis huokaista helpotuksesta, että positiivisia signaaleja on.
 Korot, jopa 12kk Euribor, ovat painuneet miinukselle ja näyttäisivät pysyvän matalana vielä
pitkään. Tämä on todennäköisesti osaltaan vaikuttanut asuntokaupan virkenemiseen.
 Osaltaan sijoitusasuntojen kysyntää ovat nostaneet pörssin hankaluudet alkuvuoden aikana.
Pörssin turbulenssisuus ja halpa lainaraha ovat siis osaltaan rohkaisseet asuntosijoittamista.
 Toisaalta ottaen huomioon, kuinka matalalla korot ovat, asuntokauppa voisi käydä
paremminkin.
 Asuntosijoittajat ovat se ryhmä, joka asuntomarkkinoita tällä hetkellä kannattelee.
Miten nämä asiat ovat vaikuttaneet asuntosijoittajan toimintaan?
Matala korkotaso kannustaa asuntosijoittamaan. Ei kuitenkaan kannata unohtaa, että korot ovat
matalat, koska taloudellinen tilanne on niin huono. Tietysti niin kauan kuin yhtälö toimii,
kannattaa sijoittaa ja hyödyntää halpaa lainarahaa. Vapaan rahatalouden aikana velkavivun
käyttö ei ole koskaan ollut yhtä houkuttelevaa ehtojen puolesta kuin nyt.
Miltä vuokramarkkinat ovat näyttäneet alkuvuoden aikana asuntosijoittajan
näkökulmasta?
Vuokramarkkinoilla tilanne on myös hyvin samanlainen kuin viime vuoden lopussa. Uusien
vuokrasuhteiden vuokrat eivät ole nousseet, vaan korotuksia on tehty lähinnä vanhoihin
sopimuksiin. Jos vuokralainen siis lähtee, on hyvin mahdollista, että uusi vuokralainen ei suostu
maksamaan yhtä paljon ja asunto joudutaan vuokraamaan halvemmalla. Koko tunnelma on siis
se, että hyvät vuokralaiset kannattaa pitää eikä vuokrankorotuksia kannata tehdä, sillä kysynnän
ja tarjonnan suhde on erilainen. Mikäli vuokralainen siitä huolimatta lähtee, kannattaa etsiä sopiva
vuokrataso ja vuokrata asunto mahdollisimman nopeasti, sillä tyhjät kuukaudet tulevat
asuntosijoittajalle kalliiksi.
Mitkä ovat ne keskeisimmät asiat, joita asuntomarkkinoilla on
tapahtunut alkuvuoden aikana (tammikuu 2016-maaliskuu
2016)?
Tammikuu oli kaupallisesti vaisu kuukausi, asiakkaiden liike alkoi vasta
loppukuusta. Helmikuu osoitti selkeätä piristymistä, ja tuo piristyminen on
jatkunut maaliskuussa.
Miten nämä asiat ovat vaikuttaneet asuntosijoittajan
toimintaan?
Sijoittajat liikkuvat asuntomarkkinoilla kuten aiemminkin; heidän toimintansa
alkuvuonna ei ole ollut samalla tavoin kilpailukykysopimusten kaltaisten
elementtien jarruttamaa kuin kuluttajien toiminta.
Miltä markkinoilla on näyttänyt alkuvuoden aikana
asuntosijoittajan näkökulmasta?
Tammikuu oli vaisu kaupallisesti, helmi- ja maaliskuu edellisen vuoden tasoa.
Kauppa-ajoissa ei merkittäviä muutoksia.
 Asuntomarkkinoilla pientä virkistymistä havaittavissa:
kauppamäärät ja hinnat hieman nousseet alkuvuoden
aikana
 Asuntosijoittajalle houkutteleva tilanne: korot ovat
painuneet ennätyksellisen alas ja näillä näkymin pysyvät
matalalla vielä pitkään
 Hyvistä vuokralaisista kannattaa pitää kiinni: vuokrat
tilastollisesti nousussa, mutta nousu koskee lähinnä
vanhoja sopimuksia eikä uudet vuokralaiset välttämättä
suostu maksamaan yhtä paljon
Sijoitusoven Asuntomarkkinakatsaus 1/2016

More Related Content

Similar to Sijoitusoven Asuntomarkkinakatsaus 1/2016

Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsausSäästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsausSäästöpankki Sparbanken
 
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsausSäästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsausSäästöpankki Sparbanken
 
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsausSäästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsausSäästöpankki Sparbanken
 
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsausSäästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsausSäästöpankki Sparbanken
 
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsausSäästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsausSäästöpankki Sparbanken
 
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsausSäästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsausSäästöpankki Sparbanken
 
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsausSäästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsausSäästöpankki Sparbanken
 
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsausSäästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsausSäästöpankki Sparbanken
 
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsausSäästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsausSäästöpankki Sparbanken
 
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsausSäästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsausSäästöpankki Sparbanken
 

Similar to Sijoitusoven Asuntomarkkinakatsaus 1/2016 (10)

Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsausSäästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
 
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsausSäästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
 
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsausSäästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
 
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsausSäästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
 
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsausSäästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
 
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsausSäästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
 
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsausSäästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
 
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsausSäästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
 
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsausSäästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
 
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsausSäästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
Säästöpankin ja Sp-Kodin asuntomarkkinakatsaus
 

Sijoitusoven Asuntomarkkinakatsaus 1/2016

  • 1.
  • 2. Asuntosijoittajan toimintaan vaikuttavat merkittävästi paitsi omat ratkaisut ja teot sijoitustoiminnassa, myös asuntomarkkinoiden kehitys. Siksi on tärkeää seurata esimerkiksi asuntojen hintojen, vuokrien sekä kauppamäärien kehitystä. Lisäksi etenkin yleisen taloudellisen tilanteen ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää. Halusimme tehdä seuraamisesta helpompaa, joten kokosimme viime talven tilastoja yhteen sekä pyysimme muutamalta alan asiantuntijalta heidän näkemyksiään alkuvuoden asuntomarkkinatilanteesta.
  • 3.
  • 4. Tilastokeskuksen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat laskivat 1,3% koko maassa viime joulukuusta tämän vuoden tammikuuhun. Tammikuusta helmikuuhun hinnat kuitenkin nousivat 1,3% koko maassa. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 2,2% ja muualla Suomessa 0,4%. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat 2,2% koko maassa. Vuoden 2016 helmikuussa vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli 2 282€, pääkaupunkiseudulla 3 655€ ja muualla Suomessa 1 667€. Vanhojen osakeasuntojen hintojen kehitys kuukausittain, indeksi 2010=100
  • 5. Koko vuoden 2015 aikana vuokrat nousivat keskimäärin 3,0% edelliseen vuoteen verrattuna. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat keskimäärin 3,6% koko maassa. Pääkaupunkiseudulla asuntojen vuokrat nousivat 4,0% ja muualla maassa 3,3%. ARA-asuntojen vuokrat nousivat 2,3% koko maassa. Keskineliövuokra vapaarahoitteisessa asunnossa oli 13,30€/m² koko maassa. Pääkaupunkiseudulla keskineliövuokra vapaarahoitteisessa asunnossa oli 17,49€/m² ja muualla maassa 11,28 €/m². ARA-asuntojen keskineliövuokra oli 11,21€/ m² koko maassa. Keskimääräisten neliövuokrien (€/m²/kk) kehitys koko maassa vuosina 1975–2015
  • 6. Etuoven tilastojen mukaan asuntojen markkinointiaika on vuoden vaihteen jälkeen lähtenyt laskuun. Tämä on myös osa normaalia vuosittaista kiertoa, sillä asuntoja ostetaan tyypillisesti vähän marras- joulukuun aikana. Viime vuoden maaliskuuhun verrattuna markkinointiajat ovat laskeneet 7,21%. Omakotitalojen markkinointiajat ovat laskeneet jopa 8,88%,rivitalojen 6,21% ja paritalojen 4,39%. Kerrostaloasuntojen markkinointiajat ovat laskeneet vuoden takaisesta 5,56%. Myytävien asuntojen markkinointiajat Huom! Sivuilla esiteltävät tilastot perustuvat kiinteistönvälittäjien Etuovi.comissa ilmoittamien kohteiden tietoihin.
  • 7. Etuoven tilastojen mukaan myytävien asuntojen määrä on alkuvuoden aikana hieman noussut. Loppuvuoden aikana kohdemäärä oli laskussa, mutta viimeisten kolmen kuukauden aikana määrä on lähtenyt kohoamaan. Nousu on osa vuosittaista kiertoa, sillä asuntoja on yleensäkin vähemmän myynnissä loppuvuoden aikana. Viime vuoden maaliskuuhun verrattuna kohdemäärät ovat nousseet 2,56%. Omakotitalojen määrät ovat aavistuksen (0,15%) laskeneet, mutta rivi- ja paritalojen määrät vuorostaan kasvaneet yli 2,6%. Kerrostalojen kohdemäärät ovat nousseet viime vuoteen verrattuna talotyypeistä eniten eli 5,06%. Myytävien asuntojen kohdemäärät Huom! Sivuilla esiteltävät tilastot perustuvat kiinteistönvälittäjien Etuovi.comissa ilmoittamien kohteiden tietoihin.
  • 8. Tilastokeskuksen mukaan uudisrakentamisen kokonaistuotanto kääntyi kasvuun viime vuoden lopulla. Käynnissä olevan rakennustuotannon kiinteähintainen arvo eli volyymi kasvoi marraskuussa 2015-tammikuussa 2016 2,7% edellisestä vuodesta. Asuinrakentamisen volyymi kasvoi 3,8% ja muun kuin asuinrakentamisen volyymi 1,8%. Samaan aikaan kaikkia rakennushankkeita aloitettiin tilavuudella mitattuna 27,6% ja asuinrakennushankkeita jopa 57,2% enemmän kuin vuotta aiemmin. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2010=100, trendi
  • 9. Suomen pankin tilastojen mukaan viitekorot ovat vuoden alussa olleet 12kk Euriboria myöten miinuksella. Viime vuoden alussa 6kk ja 12kk Euriborit olivat vielä niukasti positiivisia. Suomen talletuspankkien viitekorot, Nordea Prime, Danske Prime sekä OP- prime, ovat myös viime vuoden lopun tai alkuvuoden aikana laskeneet. Euriborkorot päivittäin
  • 10.
  • 11. Mitkä ovat ne keskeisimmät asiat, joita asuntomarkkinoilla on tapahtunut alkuvuoden aikana (tammikuu 2016-maaliskuu 2016)? Kauppamäärät ovat kasvaneet ja hintakehitystä ylöspäin on ollut, mutta edelleen ollaan aika odottavalla kannalla, mihin suuntaan kehitys kulkee. Paljon on kiinni ansiotason kehityksestä. Miten nämä asiat ovat vaikuttaneet asuntosijoittajan toimintaan? Asuntosijoittajan näkökulmasta markkina on aika samanlainen kuin 2015. Hyviä kannattavia kohteita on vaikea löytää ilman hyviä kontakteja. Uudistuotantoa on paljon tarjolla sijoittajille, mutta tuotto jää monessa kohteessa melko matalaksi, ainakin jos laskee tuottoa velattomalle hinnalle. Muutamia innovatiivisia rakennusliikkeitä tosin on, joilla hinnat ovat sijoittajillekin kannattavia. Miltä vuokramarkkinat ovat näyttäneet alkuvuoden aikana asuntosijoittajan näkökulmasta? Vuokramarkkinoilla tilanne on myös hyvin samanlainen kuin viime vuoden lopussa. Uusien vuokrasuhteiden vuokrat eivät ole nousseet, vaan korotuksia on tehty lähinnä vanhoihin sopimuksiin. Jos vuokralainen siis lähtee, on hyvin mahdollista, että uusi vuokralainen ei suostu maksamaan yhtä paljon ja asunto joudutaan vuokraamaan halvemmalla. Koko tunnelma on siis se, että hyvät vuokralaiset kannattaa pitää eikä vuokrankorotuksia kannata tehdä, sillä kysynnän ja tarjonnan suhde on erilainen. Mikäli vuokralainen siitä huolimatta lähtee, kannattaa etsiä sopiva vuokrataso ja vuokrata asunto mahdollisimman nopeasti, sillä tyhjät kuukaudet tulevat asuntosijoittajalle kalliiksi. Olemme kehottaneet vuokranantajia olemaan varovaisia vuokrankorotuksissa ja pitämään kiinni hyvistä vuokralaisista. Esimerkiksi niin, että remonteissa selvitetään ja kunnioitetaan vuokralaisen toiveita, jotta hän jatkaisi vuokrasuhteessa.
  • 12. Mitkä ovat ne keskeisimmät asiat, joita asuntomarkkinoilla on tapahtunut alkuvuoden aikana (tammikuu 2016-maaliskuu 2016)?  Asuntokauppa on aavistuksen piristynyt, joka on osa normaalia vuodenaikakiertoa. Voidaan siis huokaista helpotuksesta, että positiivisia signaaleja on.  Korot, jopa 12kk Euribor, ovat painuneet miinukselle ja näyttäisivät pysyvän matalana vielä pitkään. Tämä on todennäköisesti osaltaan vaikuttanut asuntokaupan virkenemiseen.  Osaltaan sijoitusasuntojen kysyntää ovat nostaneet pörssin hankaluudet alkuvuoden aikana. Pörssin turbulenssisuus ja halpa lainaraha ovat siis osaltaan rohkaisseet asuntosijoittamista.  Toisaalta ottaen huomioon, kuinka matalalla korot ovat, asuntokauppa voisi käydä paremminkin.  Asuntosijoittajat ovat se ryhmä, joka asuntomarkkinoita tällä hetkellä kannattelee. Miten nämä asiat ovat vaikuttaneet asuntosijoittajan toimintaan? Matala korkotaso kannustaa asuntosijoittamaan. Ei kuitenkaan kannata unohtaa, että korot ovat matalat, koska taloudellinen tilanne on niin huono. Tietysti niin kauan kuin yhtälö toimii, kannattaa sijoittaa ja hyödyntää halpaa lainarahaa. Vapaan rahatalouden aikana velkavivun käyttö ei ole koskaan ollut yhtä houkuttelevaa ehtojen puolesta kuin nyt. Miltä vuokramarkkinat ovat näyttäneet alkuvuoden aikana asuntosijoittajan näkökulmasta? Vuokramarkkinoilla tilanne on myös hyvin samanlainen kuin viime vuoden lopussa. Uusien vuokrasuhteiden vuokrat eivät ole nousseet, vaan korotuksia on tehty lähinnä vanhoihin sopimuksiin. Jos vuokralainen siis lähtee, on hyvin mahdollista, että uusi vuokralainen ei suostu maksamaan yhtä paljon ja asunto joudutaan vuokraamaan halvemmalla. Koko tunnelma on siis se, että hyvät vuokralaiset kannattaa pitää eikä vuokrankorotuksia kannata tehdä, sillä kysynnän ja tarjonnan suhde on erilainen. Mikäli vuokralainen siitä huolimatta lähtee, kannattaa etsiä sopiva vuokrataso ja vuokrata asunto mahdollisimman nopeasti, sillä tyhjät kuukaudet tulevat asuntosijoittajalle kalliiksi.
  • 13. Mitkä ovat ne keskeisimmät asiat, joita asuntomarkkinoilla on tapahtunut alkuvuoden aikana (tammikuu 2016-maaliskuu 2016)? Tammikuu oli kaupallisesti vaisu kuukausi, asiakkaiden liike alkoi vasta loppukuusta. Helmikuu osoitti selkeätä piristymistä, ja tuo piristyminen on jatkunut maaliskuussa. Miten nämä asiat ovat vaikuttaneet asuntosijoittajan toimintaan? Sijoittajat liikkuvat asuntomarkkinoilla kuten aiemminkin; heidän toimintansa alkuvuonna ei ole ollut samalla tavoin kilpailukykysopimusten kaltaisten elementtien jarruttamaa kuin kuluttajien toiminta. Miltä markkinoilla on näyttänyt alkuvuoden aikana asuntosijoittajan näkökulmasta? Tammikuu oli vaisu kaupallisesti, helmi- ja maaliskuu edellisen vuoden tasoa. Kauppa-ajoissa ei merkittäviä muutoksia.
  • 14.  Asuntomarkkinoilla pientä virkistymistä havaittavissa: kauppamäärät ja hinnat hieman nousseet alkuvuoden aikana  Asuntosijoittajalle houkutteleva tilanne: korot ovat painuneet ennätyksellisen alas ja näillä näkymin pysyvät matalalla vielä pitkään  Hyvistä vuokralaisista kannattaa pitää kiinni: vuokrat tilastollisesti nousussa, mutta nousu koskee lähinnä vanhoja sopimuksia eikä uudet vuokralaiset välttämättä suostu maksamaan yhtä paljon