Kuinka pahasti koronakriisi oikeasti runtelee Suomen taloutta ja ketkä saavat kovimmat iskut? Entä millainen tuki hyödyttää yrityksiä eniten?
Muun muassa tällaisiin kysymyksiin saadaan pian lisävaloa, kun joukko johtavia taloustieteilijöitä alkaa tuottaa lähes reaaliaikaista tietoa koronakriisin vaikutuksista.
Tarkoitusta varten taloustieteen tutkimusyksikkö Helsinki GSE (Helsinki Graduate School of Economics) perustaa talouden tilannehuoneen, joka aloittaa toimintansa tänään tiistaina.
Tilannehuoneen tehtävänä laatia isojen tietoaineistojen perusteella analyysejä siitä, miten taloudella, yrityksillä ja kotitalouksilla menee koronakriisin syövereissä.
Tilannehuonetta vetävän GSE:n akateeminen johtaja, professori Otto Toivanen kertoo, että keskeinen tavoite on auttaa valtiovaltaa tekemään nykyistä valistuneempia päätöksiä kriisin aikana.
Toivasen mukaan Suomessa on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet tehdä tietoon perustuvaa talouspolitiikkaa runsaiden ja kattavien rekisteriaineistojen vuoksi.
Ensimmäiset analyysit on tarkoitus julkaista jo loppuviikosta.
Mukana on alkuvaiheessa noin 12 taloustutkijan joukko Helsinki GSE:stä, Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta sekä Tilastokeskuksesta.
Tutkijat keräävät ja työstävät tietoja yhteistyössä valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Suomen Pankin, verottajan sekä Kelan kanssa.
Otto Toivanen, miten tilannehuone käytännössä toimii?
Olemme laittaneet pystyyn järjestelmän, jossa meille virtaa dataa kasvavissa määrin sekä valtionhallinnosta että jatkossa mahdollisesti myös yksityiseltä sektorilta.
Ohjaamme datan Tilastokeskuksen turvatulle serverille, jossa se on anonymisoituna. Voimme analysoida tietoja sitä kautta.
Mitä tutkijat tekevät datalla?
Maailman mittakaavassa uniikkia on se, että pääsemme dataan kiinni jopa päivätasolla tai ainakin muutaman päivän viipeellä.
Meille esimerkiksi alkaa tulla Business Finlandista yritystukipäätökset jopa päivittäin.
Pystymme myös linkittämään dataa monesta suunnasta. Esimerkiksi nyt voimme lukea lehdistä, kuinka paljon ihmisiä on lomautettu. Jatkossa pystymme yhdistämään lomautetut yrityksiin: millaiset ja minkäkokoiset yritykset lomauttavat ja missäpäin Suomea.
Voimme piirtää paljon aiempaa tarkemman kuvan lomautuksista myös yksilötasolla. Tämän kaiken toivoisi olevan hyödyllistä päätöksentekijöille.
Miten tiedot auttavat talouspolitiikan päättäjiä?
Ensinnäkin saamme nykyistä tarkemman kuvan, kuinka syvä kriisi on ja mihin se osuu.
Voimme hahmottaa vaadittavien politiikkatoimien kokoluokkaa, mutta myös suuntaamaan niitä aiempaa tarkemmin.
Jos esimerkiksi emme halua suunnata suoraa yritystukea kaikille yrityksille, meillä pitää olla työkalu, jolla yritykset kategorisoidaan niihin, jotka saavat tukea ja niihin, jotka eivät saa.
Siinä aineisto voi olla hyvin arvokasta.
Mitä saatte selville kotitalouksien tai yksilöiden tasolla?
Saamme selville esimerkiksi lomautukset ja irtisanomiset. Valtiovallalla on tulorekisteri, jonka me toivottavasti saamme käyttöömme myöhemmin.
Sieltä pystymme seuraamaan lähes reaaliajassa suomalaisten tuloja. Myös tulonlähteet näkyvät. Voimme esimerkiksi katsoa sitä, miten työttömyyskorvaukset lähtevät virtaamaan. Tiedämme, että prosessissa on pullonkauloja.
Miten varmistatte, että ihmisten henkilötiedot ovat suojassa?
On äärimmäisen tärkeä kysymys, että tämä tehdään hyvin. Siihen on selkeät säännöt ja noudatamme niitä auringontarkasti.
Me emme pysty tunnistamaan aineistosta yksittäisiä yrityksiä tai yksilöitä. Tiedot ovat meille anonymisoituja.
Data on etäkäytössä Tilastokeskuksen turvatuilla servereillä, emmekä saa aineistoja sieltä ulos. Tiedot eivät siis ole minun tai muiden tutkijoiden kotikoneella.
Raportoimme tunnuslukuja sellaisella tasolla, että yksittäisiä ihmisiä tai yrityksiä ei pysty tunnistamaan. Voimme esimerkiksi laskea, mikä on pienten ravintola-alan yritysten lomautusprosentti.
Kuinka pahassa sumussa hallitus on tehnyt päätöksiä tähän mennessä?
En tiedä ihan tarkkaan, mutta väistämättä aika isossa sumussa. Tämä ei ole kritiikkiä suomalaisia päätöksentekijöitä kohtaan, vaan se on kiinni kriisin luonteesta.
Tehostuuko nyt julkisten varojen käyttö, eli loppuuko veroeurojen hölvääminen?
Nyt ollaan taloustieteilijöiden lempilajissa, eli politiikkatoimien ja niiden kustannusten arvioinnissa, mutta etukäteen on hyvin vaikea sanoa.
Sanoisin, että potentiaali on ilmiselvä.
Jos saamme kohdennettua tukea oikeisiin suuntiin tai hahmoteltua kokoluokkia aiempaa tarkemmin, sillä voi olla huomattavia vaikutuksia siihen, kuinka paljon veroeuroja käytetään ja mihin ne valuvat.
Aiotteko antaa hallitukselle myös suosituksia, kuinka pitäisi toimia?
Me haluamme vetää tarkan rajan siihen, mikä on päätöksentekijän duuni ja mikä asiantuntijan.
Päätöksentekijä tekee päätöksiä ja asiantuntija valottaa päätösvaihtoehtoihin liittyviä hyviä ja huonoja puolia niin, että päätöksentekijät ymmärtävät, mistä he päättävät.
Kuuntelevatko päättäjät tieteellistä tietoa?
Toistaiseksi emme ole keskustelleet poliittisten päätöksentekijöiden kanssa tästä suoraan, mutta kokemukseni aiemmasta on, että kyllä he ovat varsin vastaanottavaisia. Varsinkin nyt kun päätöksiä pitää tehdä valtavan nopeasti.
Palvelua kutsutaan tilannehuoneeksi. Onko se koronaepidemian hengessä ainoastaan virtuaalinen tila vai jokin fyysinen paikka?
Kai sille on fyysinen tila on CSC:n (Tieteen tietotekniikan keskus) servereillä, mutta me kokoonnumme virtuaalisesti Teamsissa tai Zoomissa.
Se miten minä pääsen dataan käsiksi, on turvatun koneyhteyden kautta.
Helsinki GSE on Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Svenska Handelshögskolanin yhteinen tutkimusyksikkö.
Lue tästä kaikki tuoreimmat tiedot koronaviruksesta.
Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon kello 23.00:een asti.