Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Desinfiointi muutaman tunnin välein ei estä koronaa – viranomaiset antoivat korona-ajan siivoussuositukset, joilla ei ole tieteellistä pohjaa

Työterveyslaitos ohjeistaa puhdistamaan pinnat 2–4 tunnin välein. Suosituksen pohjana on kansainvälisen siivoustarvikkeita myyvän yrityksen ohje.

siivousta
Muutaman tunnin välein tapahtuva siivous ja desinfioiminen ovat mikrobiologian professorin mielestä liioittelua.(kuvituskuva) Kuva: AOP
Petri Kivimäki
Avaa Yle-sovelluksessa

Kaupoissa, julkisissa tiloissa ja työpaikoilla siivoojat ovat puhdistaneet ja desinfioineet tehostetusti maksupäätteitä, ostoskoreja, ovenkahvoja, hyllynreunuksia ja kaikkea, mihin ihminen vain voi sormillaan koskea. Meitä kuluttajia on pyydetty käyttämään pankkikortin lähimaksua ja välttämään kaikenlaista tarpeetonta koskettelua, mikä voisi edistää koronaviruksen leviämistä.

– Muutaman tunnin välein tapahtuva siivous ja desinfioiminen ovat liioittelua. Käsien pesu ja omasta hygieniasta huolehtiminen riittää estämään viruksen tarttumisen pintojen kautta, sanoo Itä-Suomen yliopiston kliinisen mikrobiologian professori Jukka Pelkonen.

Pelkosen mukaan koronavirus tarttuu ihmisestä toiseen pisaratartuntana eli esimerkiksi viruksen kantajan yskäisy lähietäisyydeltä voi aiheuttaa tartunnan. Pinnoilta tarttuminen puolestaan on epätodennäköistä, minkä takia pintojen jatkuva puhdistaminen on taudin leviämisen kannalta hyödytöntä.

Lisääntynyt siivous perustuu Työterveyslaitoksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen korona-ajan suositukseen. Sen mukaan kaikki usein kosketeltavat pinnat kuten ovenkahvat, käsinojat, pöytäpinnat, valokatkaisijat ja vesihanat tulee puhdistaa huolellisesti ja usein. Julkisissa tiloissa puhdistus pitäisi tehdä ainakin päivittäin, mutta epidemian aikaan 2–4 tunnin välein.

Työterveyslaitos myöntää, että suositukset ovat vailla minkäänlaista tieteellistä pohjaa.

Suositus saatu siivousfirmasta

Työterveyslaitokselta ohjetta on ollut laatimassa Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Sirpa Laitinen. Hänen mukaan Työterveyslaitoksella laadittu siivousohje on suositus ja sitä voi käyttää vähentämääntartuntatautien leviämistä ja suojaamaan siivoustyötä tekeviä tartunnoilta.

Siivoussuositus perustuu Laitisen mukaan Maailman terveysjärjestö WHO:n sekä Euroopan tartuntatautivirasto ECDC:n ohjeistuksiin. Molempien mukaan virus voi elää pinnoilla muutamasta tunnista muutamaan päivään. Sirpa Laitinen kertoo, että WHO ja ECDC suosittelevat puhdistamaan usein kosketeltavia pintoja mahdollisimman usein, vähintään kerran päivässä.

– Heitettiin Työterveyslaitoksen siivousohjeeseen rohkeasti 2–4 tuntia, niin että kahdeksan tunnin aikana tulisi ainakin kaksi kertaa pyyhittyä pinnat julkisissa tiloissa,sanoo Laitinen.

Kuvassa suihkutetaan desinfiointiainetta tietokoneen päälle.
Kansainvälisen siivousalan yrityksen mukaan desinfioiminen luo turvallisuuden tunnetta. Kuva: Silja Viitala / Yle

– Se on vain sellainen heittosuositus. Ei siihen mitään varsinaista tieteellistä pohjaa ole, kertoo Laitinen.

Laitisen mukaan he ovat saaneet 2–4 tunnin pyyhintäohjeen kansainväliseltä siivousalan tuotteita myyvältä yritykseltä Diverseyltä.

– He ohjeistavat muun muassa laivoilla puhdistustyötä, kertoo Laitinen

Kuitenkin sekä alan tutkijat että THL ovat useissa yhteyksissä kertoneet, että pintojen kautta koronavirus ei käytännössä tartu.

Siivousvälinefirma puolustautuu

Työterveyslaitokselle 2–4 tunnin suosituksen antanut Diversey on yksi suurista kansainvälisistä siivous- ja hygienia-alan yrityksistä. He toimittavat siivousaineita ja -välineitä muun muassa sairaaloihin, hotelleille, kouluille ja muihin suuriin yksiköihin.

Diverseyn Euroopan sovelluskeskuksen johtaja Matti Hakoila kertoo, että hänelläkään ei ole mihinkään tutkimukseen perustuvaa tietoa. Heidän ohjeensa sairaaloille on, että epidemia-aikana tai influenssa-aikana esimerkiksi vastaanottotiski pyyhittäisiin 2–4 tunnin välein. Saman suosituksen he ovat kertoneet nyt myös Työterveyslaitokselle, joka on tehnyt siitä valtakunnallisen suosituksen.

Hakoilan mukaan jokaisessa maassa on paikallisen viranomaisen tai sairaalan tehtävä päättää, mikä pesutiheys on tarpeen. He luonnollisesti kertovat oman käsityksensä, jos sitä kysytään.

– Terveydenhuoltoviranomainen on se joka määrittelee, eikä mikään tavarantoimittaja tai palveluiden toimittaja, sanoo Diverseyn Euroopan sovelluskeskuksen johtaja Matti Hakoila.

Diverseyn 2–4 tunnin suositus pohjautuu Hakoilan mukaan yhtiön keskieurooppalaiseen käytäntöön, jolla heidän mukaansa saadaan tarttuvuusriskiä rajoitettua.

– Kyllä me suosittelemme, että ne kohdat mihin kosketellaan, pyyhittäisiin kahden tunnin välein. Jos 10 prosenttia ihmisistä on sairaana, niin kahden tunnin välein tapahtuvalla pyyhkimisellä saamme ainakin suhteellisen hyvin rajoitettua, ettei juuri siitä kohdasta tauti leviä.

Hakoila on pitkään seurannut siivousalaa. Hän kertoo, ettei ole koskaan tavannut mitään matemaattista mallia tai tutkimusta siitä, miten paljon pintoja pitäisi epidemia-aikana puhdistaa.

– Kun me emme edes tiedä, miten paljon on sairaita ihmisiä, sanoo Hakoila.

Hän kuitenkin kertoo yhtiön opastaneen esimerkiksi kauppakeskuksia siivoamaan kerran päivässä.

– Mutta esimerkiksi nyt kassojen edessä olevat pleksit pitäisi pyyhkiä useammin, koska niihin ihmiset ovat saattaneet yskiä tai niitä ihmiset ovat koskeneet, kertoo Hakoila.

Mikrobiologian professori: "Liioittelua"

Itä-Suomen yliopiston kliinisen mikrobiologian professori Jukka Pelkosen mukaan tehostetusta pintojen siivouksesta ja desinfioinnista saatava lisähyöty koronan estämiseksi jää suhteellisen pieneksi.

Hänen mukaansa tutkimustulokset kertovat olevan epätodennäköistä, että virus lähtisi joltain pinnalta leijailemaan kohti ihmistä ja aiheuttaisi tartunnan.

Kaiken kaikkiaan jollain pinnalla olevan viruksen kulkeutuminen ihmiseen on Pelkosen mukaan äärettömän epätodennäköistä.

– Virus tarttuu hengitysteiden kautta. Jotta voisi pintojen kautta saada itseensä viruksen, pitäisi kaivaa nenää tai silmiä sellaisella sormella, jossa on virusta, sanoo professori Jukka Pelkonen.

Pelkonen hämmästeleekin Työterveyslaitoksen ohjetta, jonka mukaan pinnat pitäisi 2–4 tunnin välein puhdistaa.

– Ei tietenkään voi väittää, että peseminen väärin olisi. Minun mielestäni normaali siivoaminen on riittävää, mutta ylenpalttinen siivoaminen ja ulkomailtakin nähty katujen ruiskuttaminen on koronatartunnan estotoimenpiteenä turha.

Myös toive käyttää pankkikortilla maksaessaan lähimaksua tai toive välttää setelien käyttämistä ovat Pelkosen mukaan liioittelua.

– Teoriassa on tietysti mahdollista, että joku on aivastanut seteliin ja seuraava setelin käyttäjä kaivaa sormillaan silmiään tai nenäänsä.

Olennaista pintojen kautta leviämisessä on professori Jukka Pelkosen mukaan se, että ihmiset eivät esimerkiksi kauppareissun jälkeen koskettelisi sormillaan nenäänsä tai silmiään. Normaali käsien peseminen tai desinfiointi estää viruksen leviämisen pintojen kautta.

Turvallisuuden tunne

Vaikka pintojen kautta koronavirus ei leviä, haluaa ihminen kuitenkin kaiken varalta suojautua esimerkiksi kertakäyttöisillä kumihanskoilla. Sellaisten käyttöä kannattaa professori Jukka Pelkosen mukaan kovasti harkita.

– Sehän tässä on hullua, kun se virus ei käsien ihon läpi tartu. Hanskojen käyttö luo turvallisuuden tunteen, jolloin ihminen helposti koskettelee pintoja ja vain levittää virusta muihin kohteisiin, kertoo Pelkonen.

Myös siivousalan yhtiö Diverseyn Euroopan johtaja Matti Hakoila sanoo, että ihmisillä on usein väärä käsitys koronaviruksen leviämisestä pintojen kautta.

– Ihmiset luulevat, että korona tarttuu tavaroista. Kyllä minäkin uskon, että pintojen kautta tapahtuva sairastuminen on äärettömän pieni osuus kaikista sairastumisista.

maksua kassalla
Koronan saaminen maksupäätettä näpyttelemällä on professori Jukka Pelkosen mukaan hyvin epätodennäköistä. Kuva: Ismo Pekkarinen / AOP

Hakoila kuitenkin muistuttaa, että siivoaminen ja desinfioiminen antavat ihmisille turvallisuuden tunteen.

– Kun hotellit kohta avaavat, ne haluavat tehdä perusteellisen siivoukseen kaikkiin hotellihuoneen pintoihin. Vaikka tahra olisi ollut siinä lattiassa kolme vuotta, niin ihminen henkisesti katsoo, että se on koronatahra, kertoo Hakoila.

Sama ilmiö tapahtuu ruokakaupassa.

– Varmasti kahdeksan tunnin välein putsaamisellakin pärjättäisiin, mutta näyttää vaan niin hyvältä ja voi olla bisneksen kannalta eduksi, että asiointitiskit ja ovenkahvat puhdistetaan säännönmukaisesti. Voi olla, että sillä tavalla saadaan enemmän myyntiä aikaiseksi, pohtii Hakoila.

Katujen ruiskuttaminen ei auta

TV-kuvissa on nähty, miten Keski-Euroopassa ja Aasian maissa katuja on puhdistettu ja metrokäytäviä desinfioitu koronan estämiseksi.

Diverseyn Euroopan sovelluskeskuksen johtaja Matti Hakoila seuraa ammatikseen Euroopan puhdistusmarkkinoita. Hän on samaa mieltä professori Jukka Pelkosen kanssa siitä, että katujen ruiskuttamien voi olla hyödytöntä. Hakoila kuitenkin muistuttaa, että siivousbisnes onkin pitkälti turvallisuuden tunteen luomista.

– Viranomaisten on helppo määrätä, että pestään ja sumutetaan kaikki. Minun mielestäni se on liioittelua, mutta se tuo turvallisuuden tunteen. Kun puhutaan päivittäin tuhansista kuolonuhreista, ei voi mennä sanomaan, että tuo on ihan turhaa työtä, sanoo Diverseyn Euroopan sovelluskeskuksen johtaja Matti Hakoila.

Itä-Suomen yliopiston kliinisen mikrobiologian professori Jukka Pelkosen mielestä paras suoja koronatartuntaa vastaan on huolehtia käsihygienia, pitää välimatkaa muihin ihmisiin ja olla yskimättä tai pärskimättä muita kohti.

Yle kertoo aina tuoreimmat tiedot koronaviruksesta. Ne voit lukea tästä.

29.4.2020 klo 16.05 poistettu lause: "Nykykäsityksen mukaan koronavirus ei tartu suun kautta". Koronanavirus tarttuu ensisijaisesti pisara- ja kosketustartuntana.

Suosittelemme