Tässä ovat suurimmat yritystukien saajat – tutkija ihmettelee outoja tapauksia

Katso, paljonko eri yhtiöt ovat saaneet yritystukia viime vuosina.

Valtio on maksanut pörssiyhtiö UPM:lle 61 miljoonaa euroa yritystukea vuosina 2020–2022. Suurimpien yritystukien saajina on varustamoita ja isoja metsä-, teräs - ja kemianyhtiöitä.

Top 25 -yrityksille eli eniten tukea saaneille maksettiin 485 miljoonaa euroa edellä mainitulla aikavälillä.

Katso lista yrityksistä ja summista jutun lopusta. Mukana on sekä valtiontukia että mahdollisesti myös EU-tukia.

Kustannustuki eli koronapandemiasta johtuva tuki oli suurin tukimuoto, kauppa-alusten työvoimakustannustuki ja vuonna 2025 loppuva energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuki seuraavaksi suurimpia.

Yritystukien saajat ja summat käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön (Tem) tietopalvelusta, johon on koottu tietoja eri tukityypeistä ja saajista viime vuosilta.

Yritysten verotukia, jotka ovat veronmenetyksinä mitattuina useiden miljardien eurojen kokoinen tukimuoto, ei ole mukana koska niitä ei ole tilastoitu.

Joukossa on myös pari kysymyksiä herättävää tapausta: Vermon ravirata, joka on saanut kahdeksanneksi avokätisimmät tuet, 18 miljoonaa euroa, kolmen vuoden aikana. Myös Tampereen ravirata kuuluu top 25 -tuen saajiin yhdeksän miljoonan euron potilla.

Raviradat ovat saaneet vuosittain valtion ”tukea keskus- ja maakuntaraviradoille Suomessa”.

– En ymmärrä, mitä markkinapuutetta tässä pyritään korjaamaan, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski ihmettelee.

Pienten ja keskisuurten yhtiöiden top 25 -ryhmässä on peräti yhdeksän ravirataa ja hevoskasvatusalan toimijaa tuen saajina.

Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestön Suomen Hippos ry:n mukaan raviratojen saamat tuet ovat osa EU:n komission hyväksymää valtiontukea, jolloin Maa- ja metsätalousministeriö valtiontukiviranomaisena raportoi nämä yritystukijärjestelmään.

Järjestön mukaan yksittäisen tuen sisältö ei välttämättä kuitenkaan käy ilmi raportointijärjestelmästä. Esimerkiksi radoille myönnettävä palkintotuki maksetaan täysimääräisenä edelleen palkintoina hevosenomistajille, Hippos ry huomauttaa.

Esimerkiksi edellä mainitun Vermon Ravirata Oy:n kilpailujen kautta maksamien palkintojen osuus on Hippos ry:n mukaan noin kaksi kolmasosaa mainitusta kokonaisrahoituksesta.

Palkintotuki on raviradoille myönnettävää tukea, josta rahoitetaan raviurheilun kilpailijoille, hevosten omistajille ja hevosten kasvattajille maksettavat kilpailupalkinnot. Rahaa ei voi käyttää mihinkään muuhun toimintaan kuin palkintoihin.

Raviradoille myönnettävä muu valtiontuki jakautuu investointi- ja toimintatukeen.

Koski toivoo, että yritystukiremontti nousee uuden hallituksen agendalle yhtenä julkisten menojen sopeutuskeinona.

– Yritystuissa puhutaan miljardiluokan menoista ja leikkaamalla tehottomia tukia saataisiin paitsi säästöjä, myös tehostettaisiin markkinoiden toimintaa, Koski sanoo.

Koski toimii Etlan lisäksi Temin yritystukien tutkimusjaoston johdossa.

Julkinen tuki korjaa markkinapuutetta, kun t&k-hankkeen odotetut yhteiskunnalliset hyödyt ylittävät sen kustannukset.

Monet tutkijat ja poliitikotkin ovat puhuneet yritystukien haitallisuudesta, mutta toistaiseksi tukien perusteellinen remontoiminen on osoittautunut liian tulenaraksi poliitikoille.

Pohdintaa ja tutkimusperusteista tietoa siitä, minkälaisista tuista olisi syytä leikata, on kertynyt paljon vuosien varrella. Yritystuet ovat alue, jolla isokaan samansuuntainen tutkimustieto ei näytä ohjaavan politiikkatoimia.

Viking Line, Finnlines ja Tallink Silja nostivat runsaasti yritystukea.

Temin tilastoista käy ilmi, että seuraaviksi suurimpia tuen saajia ovat olleet Viking Line, 54 miljoonaa, Finnlines, 42 miljoonaa ja Tallink Silja 33 miljoonaa euroa.

Varustamot ovat julkisuudessa puolustaneet tukea. Niiden mukaan kyseessä ei ole tuki vaan palautusjärjestelmä, jolla pienennetään varustamoiden henkilöstökustannuksia, jotta ne pystyvät palkkaamaan väkeä omista maistaan.

Tukea perustellaan myös huoltovarmuuden turvaamisella ja merikuljetusten tärkeydellä. Suomi ja muut EU-merenkulkuvaltiot tukevat laivoja palauttamalla työnantajan maksamia sosiaalivakuutus- ja eläkemaksuja työnantajalle.

Metsäyhtiöt saivat miljoonien edestä tukia.

Muista metsäyhtiöistä Metsä Board sai 21 miljoonaa ja Stora Enso 18 miljoonaa euroa.

Outokummun saamat yritystuet olivat 21 miljoonaa euroa, ja verkkoyhtiö Nokia Solutions and Networks 19 miljoonaa.

UPM:stä ei jutun julkaisuun mennessä saatu kommenttia yritystukien perusteista.

– Jos UPM tai joku muu iso yritys toteuttaa tukirahalla tutkimus- ja kehityshankkeen, jota se ei ilman julkista rahoitusta toteuttaisi ja odotusarvona on, että tästä t&k-toiminnosta syntyy radikaali, laajemmin yhteiskuntaa hyödyttävä innovaatio, niin isonkin yrityksen t&k-hankkeeseen voi olla perusteltua antaa julkista tukea, Koski toteaa.

– Julkinen tuki korjaa markkinapuutetta, kun jonkun t&k-hankkeen yksityiset odotetut tuotot ovat pienemmät kuin kustannukset eli hanke ei toteutuisi yksityisellä rahalla, mutta t&k-hankkeen odotetut yhteiskunnalliset hyödyt ylittävät sen kustannukset.

Juttua tarkennettu kello 14.50. Lisätty Hippos ry:n kommentit liittyen raviratojen saamaan tukeen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?